Nyt se alkaa, maantiekausi. Kävin kokeilemassa ensi kertaa tälle vuodelle maantienlaitaa ja ajamassa ns. Alakyläntemmon. Pyörässä oli kyllä viellä välikauden kumet alla, 32mm Schwalbe Marathon Supreme-ankkurit. Vanhoilla kesäkumeilla ei viittinyt reikiä lähtä hakeen ja uudet ovat viellä tulossa.
Tällä kaudella panostin kesärenkaissa mukavuuteen vauhdin sijasta. Tulossa on 25mm leveät läskit. Niitten pitäs olla valmistajan, Vittoria (uusi merkki minulle...), mukaan olla tarkoitettu pitkän matkan pyöräilijöille. Saapa sitten nähdä. Jospa nuo tulis huomenna käytettäväksi. Syytä olis, kun lauantaina on luvassa pitkää nannaa. Harmillisesti vaan ennusteet eivät lupaa kunnollista brevetti-keliä eli sadetta ja kylymää. Räntäsade on sitten enempi Suomalainen erikoisuus.
Tempo on pyöräkilpailun alalaji. Siinnä ajetaan määrätty reitti yleensä edestakas (tuulen vaikutus ja mäkien vaikutus aikaan vähenee) ilman peesiapua. Oulussa kilpakuskit ja paikallinen mestaruus ajetaan Sangintien 10km pätkällä. Kerran kävin tyhjin jaloin tuokin ajamassa, en todellakaan ollut kärjessä, itse asiassa pirun kaukana kärjestä.
Nyt olen viitisin vuotta ajanut Alakylään ja takasin, kun Alakyläntie alkaa tossa 1km päästä. Matkaa tullee mutkin n.21km. Olen tuota ihan tarkoituksella koittanut vääntää täysillä että näkisi missä kunnossa sitä on. Tosin, en kovin innokkaasti ole tuotakaan viittinyt enää loppukesästä ajaa. Joku vuosi sitten kun olin jonkinlaisessa kunnossa, väänsin pohja-ajaksi 0:38:58 (ka 35,4kmh). Tänään meni 48 minuuttia. Monta tekosyytä vois tähän vetästä, mutta mitä sitä selitteleen huonoa kuntoa. Ainaskin 8min pitää tuosta raapia pois ennen Lontooseen menoa. Pari minuuttia lähtee kun saa varusteet kuntoon, loppu vaatiikin sitten hieman enemmän hikeä.
Kun tempoa oli ajamassa, niin ei kerinnyt paljoa kuvailleen, vaikka ajan perusteella kyllä olisi aikaa ollut. Katelkaapa sen sijaan kesän 2010 reissun kuvia. Tuona kesänä ajeleskelin Sodankylästä Imatralle itärajan sotamuistomerkkejä kierellen. Tämä oli toinen reissu itäiseen Suomeen ja onhan se mukavaa pyöräilyseutua. Nähtävää riittää ja taukopaikkoja on sopivin välimatkoin ja silti saa rauhassa ajeleskella. Kelit olivat alkumatkasta loistokkaat, lämmintä ja kuivaa. Loppumatkasta olikin hieman ikävää kun joutu ajeleen auringon paisteessa ja hellelämpötiloissa. Ei paljoa naurattanut kun aamusta oli jo 25°C.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti